Rokon istuttaminen

Charlotte Vainio kirjoitti mainiossa Hit och dit och tillbaka igen -blogissaan isorokosta ja rokotuksista. Käykääpä lukemassa! Näin historiantutkijan näkökulmasta on vaikea ymmärtää vanhempien päätöstä jättää lapsensa rokottamatta. Heidän lapsensa ovat elossa vain siksi, että suurin osa ihmisistä on rokotettu. Charlotte kirjoittaa, että ei tarvitse kuin katsoa kirkonkirjoista kuolleiden listoja, kun ymmärtää miksi ihmiset halusivat rokotuttaa lapsensa. Kun joutui hautaamaan lapsen toisensa jälkeen ei kyseenalaistanut rokotusten merkitystä. Onko todella niin, että vuonna 2015 pitää lääkäreiden patistaa vanhempia rokottamaan lapsensa samaan tapaan kuin yli 200 vuotta aiemmin. 

12.6.1813 Åbo Allmänna Tidning no 2.

Omassa tutkimusmateriaalissani on henkilöitä, jotka todennäköisesti olisivat selvinneet nykylääketieteen avulla. Tutkimukseni päähenkilön molemmat vanhemmat kuolivat vakavaan influenssaan. Onneksi nykyajan mummot ja papat saavat kausi-influenssarokotteen. Tutkimushenkilöni sisko kuoli 5-vuotiaana tuhkarokkoon. Hänkin olisi selvinnyt nykymaailmassa, mutta meillä Suomessakin on viime vuosina koettu tuhkarokkoepidemia koulussa, jossa oli useita rokottamattomia lapsia. Lisäksi tutkimassani perhepiirissä koettiin useita kuolemia, jotka johtuivat tuberkuloosista. Tautiin menehtyi myös pieniä lapsia. Onneksi tuberkuloosiinkin on nykyään rokote.

Mielenkiintoisen katsauksen nyt jo kadonneksi luokiteltuun isorokkoon antavat kirjeet, joissa kerrotaan isorokon rokottamisesta tuolloin puolivuotiaaseen poikaan. Isä kirjoitti ystävälleen, että annoimme istuttaa poikaan lehmärokon. Muutaman viikon päästä hän saattoi raportoida, että poika selvisi tästä istustoimenpiteestä hyvin. Lehmärokon ja isorokon yhteydestä voi lukea vaikka täältä.

Helsingin yliopistomuseo kertoo, että ensimmäinen isorokkorokotus annettiin Suomessa vuonna 1802. Tarkempaa ajankohtaa ei määritellä, joten jää arvoitukseksi oliko tutkimusaineistossani ilmennyt rokotustapaus ensimmäisen kymmenen joukossa. Vauva sai rokotteen maaliskuussa 1802, mutta viipurilaisena häntä ei tuolloin välttämättä luettu kuuluvaksi Suomessa rokotettuihin - Viipuri kun kuului tuolloin Venäjään toisin kuin suurin osa Suomea, joka oli osa Ruotsia. 

Kuva www.smithsonianmag.com

The College of Physicians of Philadelphia on koonnut rokottamisen historiaa.